Informatioteknologian kehittymisen myötä työn tekemisestä on tullut joustavampaa. Enää ei olla paikkasidonnaisia, vaan töitä voi tehdä joustavasti kunhan on tarvittavat välineet.


Harri Virolaisen väitöskirjassa ”Virtuaalinen  organisaatio  muodostuu  ryhmistä  ja  ihmisistä,  jotka  työskentelevät  eri  paikoissa  yhteisen  toimeksiannon  toteuttamiseksi  ja  yhteisen  tavoitteen  saavuttamiseksi”. Virtuaalitiimi siis työskentelee informaatio-  ja  kommunikaatioteknologiaa hyödyntäen riippumatta siitä, missä fyysisesti itse vaikuttaa. Virtuaalisen tiimin jäsenet ovat usein oman alansa asiantuntijoita ja yhteinen työhistoria tiimin jäsenten kesken voi puuttua kokonaan. Tiimit voivat olla projektilähtöisiä tai lyhytaikaisia ratkaisuja, jolloin henkilökohtaiset vuorovaikutussuhteet jäävät lyhyiksi. Virtuaalitiimi voi olla myös pitempiaikainen ratkaisu, jolloin vuorovaikutussuhteiden painoarvo kasvaa.


Hyötyinä tämänkaltaisessa työskentelyssä on joustavuus. Modernissa työyhteisössä työntekijät työskentelevät mieluummin avoimessa ja joustavassa työyhteisössä. Virtuaalitiimit mahdollistavat tällaisen toimintamallin tai pikemminkin avoimuus ja joustavuus ovat edellytyksiä toimivaan virtuaalitiimiin. Toisiaan tukeva toiminta ja rehellinen kanssakäyminen mahdollistavat tehokkaan työskentelyn. Luottamus ja avoin viestintä motivoivat työntekijää. Työntekijä voi kokea osallistuvansa päätöksentekoon  ja vaikuttaa oman työnsä tekemiseen. Virtuaalitiimissä työskentelyn keskeinen elementti on luottamus. Työntekijää motivoi yhteiset tavoitteet ja työskentely niiden eteen sovitusti. Keskeiseksi seikaksi nousee myös itsensä johtaminen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien hallinta. Huomattavaa on myös se että sitoutuminen työhön  ja työyhteisöön ovat kaksi aivan eri asiaa. Virtuaalitiimissä ryhmäidentiteetin merkitys on suuri.


Haittoina voi olla organisaation sisäiset valta-asetelmat, jolloin etäällä työskentelevä virtuaalitiimiläinen jätetään kokonaan pois päätöksenteosta tai hänen työpanostaan ei arvosteta. Tiimin jäsen voi kokea eristäytyneen muista tiimiläisistä ja työyhteisöstä.


Virtuaalitiimin johtamisessa pitäisi keskittyä työtehtäviin ja niiden jakamiseen. Kaikilla on yhteinen päämäärä onnistua tavoitteissa. Hyvin toimivassa virtuaalitiimissä ikä, sukupuoli, status organisaatiossa tai henkilökemiat menettävät merkityksensä ja parhaimmillaan vain osaamisella ja ammattitaidolla on loppupelissä  merkitystä  Selkeästi jaetut työtehtävät ja roolit mahdollistavat työssä onnistumisen yksilön ja tiimin näkökulmasta. Virtuaalitiimissä henkilökemioiden merkitys ei ole niin suuri, kuin perinteisissä malleissa, mutta parhaiten tiimi toimii, kun luottamus on rakennettu ennen tiimin kokoamista henkilökohtaisessa kanssakäymisessä.


Virtuaalijohtamisessa keskeistä on ihmisten johtaminen. Virtuaalitiimissä johdetaan  jäseniä yksilöinä sekä tiimiä kokonaisuutena. Esimiehellä pitää olla luottamus alaisiinsa , koska perinteinen kontrolloiva malli ei välttämättä toimi, eikä ole tarkoituksenmukaista virtuaalitiimissä. Itseohjautuvassa tiimissä toisten kontrollointi saattaa kuormittaa liikaa yksilöitä ja esimiehen tuleekin olla selvillä omasta roolistaan. Vaikka itsenäinen ja vastuullinen työ koetaan mielekkkääksi, esimiehen tuki ja ohjaus koetaan toisinaan tarpeelliseksi. Perinteisesti nähdään, että esimies on vastuussa alaistensa tekemisistä, eikä virtuaalitiimin johtaminen muuta tätä seikkaa. Virtuaalijohtaminen ja työskentely virtuaalitiimisssä vaatii kurinalaisuutta ja johdonmukaisia viestintä- ja seurantamalleja.


Johtamisessa tulisi huomioida tasapuolisuus ja avoin viestintä. Viestinnällä on kriittinen asema ilmapiirin muodostumiseen. Hyvin toimivaan viestintään sisältyy sekä käytännön työtehtäviin liittyvä yhteydenpito että ihmisten välinen yhteydenpito. Osallistuva johtaminen, sekä kokonaisvaltainen  ja aktiivinen kommunikointi tiiminjäsenten kesken luovat edellytykset toimivaan virtuaalitiimiin. Haasteina onkin hyödyntää teknologiaa viestinnässä tehokkaiden työtapojen luomiseksi.



Erillaisia mahdollisia  virtuaalitiimin työkaluja voivat olla skype whatsap, facebook, twitter, google drive sekä sähköposti perinteisenä eikä vähäisimpänä viestinnän työkaluna.

WhatsApp Messenger on eri alustojen välillä toimiva langattomien laitteiden viestisovellus, jonka avulla voi lähettää ja vastaanottaa viestejä. Minä en henkilökohtaisesti käytä palvelua, mutta koulumaailmassa se on ollut mm. luokan sisäisen viestinnän väline. Ryhmäviestien lähettäminen on kätevää ja nopeaa.


Facebookiiin voi perustaa yksityisiä ryhmiä, joiden kautta viestintä ja kommunikointi on joustavaa. Chat-toiminto mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän.

 Skype on myös kätevä viestinnän työkalu, jota en koskaan ollut kokeillut. Kameran kanssa viestintä saa ”kasvot” joten kommunikointi on henkilökohtaisempaa. Tällöin myös sanattoman viestinnän merkitys kasvaa. (eleet, ilmeet). Tästä jäi ihan positiivinen mielikuva.


Googledrive-sovelluksen voi asentaa puhelimeen, tablettiin tai tietokoneeseen, jolloin tarvittavat tiedot on aina mukana ja sitä voi jakaa tarvittaessa kätevästi.


Virtuaalitiimit voivat hyödyntää videokokouksia keskinäisessä kommunikoinnissaan.


Yrityksillä on usein myös omat sisäiset viestintäväylät, kuten intranet joka tarjoaa keskitetysti informaatiota.

Blogi voisi olla myös yksi viestinnän väylä. Sinne voisi päivittää ajankohtaista tietoa ja muuta hyödyllistä.


Virolainen, Harri 2014.” KAI SITÄ IHMINEN ON VAAN SEMMOINEN LAUMAELÄIN”- Virtuaalisen tiimin ilmapiiri. väitöskirja. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf